Tiesitkö, että sana joulu on skandinaavista alkuperää? (Joulun etymologiaa) Entä onko sana himmeli tuttu? Sehän on joulukoriste, joka on yleensä tehty oljista ja roikkuu katosta. Sanana himmeli tulee ruotsin sanasta himmel eli taivas. Myös tonttu on ruotsalainen lainasana. Aivan kaikki jouluun liittyvät sanat eivät kuitenkaan ole peräisin ruotsin kielestä. Esimerkiksi kulkunen on luultavasti deskriptiivinen onomatopoeettinen…
Tekijä: Hanna
Saavutettavuus vaatii selkeyttä
Onko kielenhuolto vain pilkunviilaajien nillitystä? Mitä väliä sillä on, onko teksti yleiskielen suositusten mukaista vai ei? Eiväthän suositukset mitään lakeja ole. Moni saattaa ajatella, että kielenhuolto ei ole tarpeellista ja että virheellisestikin kirjoitettu teksti on riittävän hyvä. Samaan aikaan saavutettavuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja esimerkiksi viranomaisten täytyy noudattaa saavutettavuusdirektiiviä. Saavutettavuus ei kuitenkaan rajoitu vain…
Tarkemmista ajoista
Aiemmassa Sanastelua-blogin kirjoituksessa käytiin läpi kellonaikojen merkitsemistä. Tunnit ja minuutit erotetaan toisistaan pisteellä, mutta mitä jos pitää merkitä vielä tarkempia aikoja? 3.32.45 (kolme tuntia kolmekymmentäkaksi minuuttia ja neljäkymmentäviisi sekuntia) Minuutit ja sekunnitkin siis erotetaan toisistaan pisteellä. Jos taas merkitään sadasosa- tai tuhannesosasekunteja, käytetään pilkkua. 3.32,45 (kolme minuuttia kolmekymmentäkaksi sekuntia ja neljäkymmentäviisi sadasosasekuntia) Suomen kielessä desimaaliluvut…
Paljonko kello on?
Suomen kielessä tunnit ja minuutit erotetaan yleensä pisteellä. Kaksoispisteen käyttöä ei yleiskielessä suositella. Huomenna koulu alkaa kello 8.15. Yleensä tasatunteihin ei merkitä minuutteja, ellei haluta korostaa täsmällisyyttä, kuten liikennevälineiden aikatauluissa. Myöskään etunollaa (esim. 05) ei yleensä merkitä paitsi joskus korostettaessa aamutyön tunteja. Kokous alkaa kello 10. Keskiyöllä käytetään numeroa 24. Jos kello on yli keskiyön,…
Kartalla elävät sanat
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mistä oman kotiseutusi nimi on peräisin? Suomen paikannimet ovat täynnä tarinoita: ne kertovat meistä, ympäristöstämme ja menneisyydestämme. Nimistö säilyttää muistoja silloinkin, kun kirjallisia lähteitä ei ole saatavilla. Nimien kautta voidaan saada yllättävän paljon tietoa. Paikannimistö voi kertoa ympäröivästä luonnosta tai paljastaa esimerkiksi, millaisia elinkeinoja paikalla on harjoitettu, kuka paikan on omistanut,…