Yleensä luvut yhdestä kymmeneen kirjoitetaan kirjaimin ja sitä isommat luvut numeroin. Tästä nyrkkisäännöstä kuitenkin usein poiketaan eri syistä.
Tekijä: Hanna
Tietoa titteleistä
Titteli on arvo- tai ammattinimike. Suomen kielen lautakunta käyttää myös nimitystä nimikemäärite, joka kattaa tittelien lisäksi arvot, ammattinimikkeet ja asemaa kuvaavat sanat. Tässä tekstissä titteliä käytetään kuitenkin laajassa merkityksessä. Alkukirjain Taivutus Lähteet: https://www.kielikello.fi/-/titteleiden-alkukirjain http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/304
Tasoa ei aina tarvita
Taso-sanalla on monta merkitystä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi tasaista pintaa, lentokoneen siipiä, korkeutta tai muuta sijaintia, määrää, laatua tai hierarkian porrasta. Taso on siis varsin monikäyttöinen sana, mutta aina sen käyttöä ei suositella. Asiasta on keskusteltu yleisellä tasolla. Päivätasolla kulutus laski 1,4 prosenttia. Näissä esimerkeissä taso-sanan merkitys on abstrakti. Taso ei varsinaisesti lisää virkkeisiin mitään…
Isolla vai pienellä? III
Aiemmissa Isolla vai pienellä? -teksteissä käsiteltiin ison alkukirjaimen käytön perussääntöjä ja isoa alkukirjainta paikannimien yhteydessä. Sen lisäksi isoa alkukirjainta käytetään joskus myös tyylikeinona, jos halutaan osoittaa kohteliaisuutta, jonkin asian juhlallisuutta tai tärkeyttä. Esimerkiksi kaunokirjallisuudessa tai kutsuissa voi nähdä tällaista tyyliä toisin kuin asiateksteissä. ”Se kuulusteleva komissaari yritti heittää jotakin läpeensä ikävää herjaa ennen kuin mentiin…
Isolla vai pienellä? II
Erisnimet (Pekka, Helsinki, Prisma) kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja yleisnimet (koira, maa, sipuli) pienellä alkukirjaimella. Näin ollen isolla alkukirjaimella kirjoitetaan esimerkiksi tuotemerkkien ja teosten nimet (Fazer, Seitsemän veljestä). Jako on melko selkeä, mutta esimerkiksi moniosaiset paikannimet voivat aiheuttaa hämmennystä. Mistä tietää, mitkä moniosaisen paikannimen sanoista kirjoitetaan pienellä ja mitkä isolla alkukirjaimella? Tässäkin pätee jako erisnimiin ja…