Huomenna 28.5. on kansainvälinen selkokielen päivä. Päivän tarkoituksena on tehdä selkokieltä tunnetuksi, joten silloin puhutaan selkokielestä, selkokirjoista tai vaikkapa selkokielen tekijöistä. Selkokieli on yleiskieltä helpompaa kieltä. Siinä on helppoja sanoja ja rakenteita. Tarvittaessa vaikeat termit on selitetty. Selkokieli on tarkoitettu ihmisille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskieltä. Selkokielestä voi olla hyötyä, jos– lukijalla on kehitysvamma– lukijalla…
Tekijä: Hanna
Puuduttavaa puhuttelua
Suomeksi emme puhuttele nimellä läheskään niin usein kuin monissa muissa kielissä. Aiemmin tuskastelin puhelinmyyjien tapaa puhutella nimellä tekstissä Nimellä on merkitystä. Puhe tuntuu väkisinkin teennäiseltä, jos ventovieras puhuttelee nimellä. Ajatuksena on varmasti tehdä puheesta henkilökohtaisempaa, mutta nimen käyttö on luontevaa vain oikeanlaisissa tilanteissa. Nimen mainitseminen voi esimerkiksi antaa puhuttelulle lisää voimaa.Kuulepa, Risto, nyt sinun täytyy…
Täällä ollaan odotettu kevättä
Kaksoispassiivi on rakenne, jossa on kaksi passiivin tunnusta. Puhekielessä sitä käytetään todella paljon, mutta yleiskielessä sen käyttöä ei suositella. Passiivin tunnuksen pitäisi siis näkyä vain pääverbissä. Myönteisessä lauseessa kaksoispassiivia ei ole vaikea huomata, mutta kielteisestä lauseesta sitä ei ehkä niin helposti huomaa. Alla on muutamia esimerkkejä. Täällä ollaan odotettu kevättä. (passiivin tunnus apuverbissä ja pääverbissä)Paremmin:…
Pulmallinen omistusliite
Omistusliitteet (minun kirjani, sinun kirjasi, hänen kirjansa) ovat persoonaa osoittavia tunnuksia, jotka liitetään sanan loppuun. Puhekielessä omistusliitteitä ei aina käytetä, mutta ne kuuluvat suomen kielen yleiskieleen. Yleensä oikean omistusliitteen valinta ei ole vaikeaa, mutta on pulmallisiakin tilanteita. Jos virkkeessä on kaksi tekijää, jotka edustavat eri persoonaa, voi omistusliitteen valinta olla vaikea. Äitisi ja minun lapsuudenkodissa…
Englannistako virallinen kieli?
Olen seurannut mielenkiinnolla, kun viime päivinä uutisissa on keskusteltu siitä, pitäisikö englannista tehdä yksi Suomen virallisista kielistä. Keskustelu lähti siitä, kun työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen ehdotti englantia viralliseksi kieleksi. Hänen mielestään olisi syytä pohtia, voisiko se parantaa Suomen houkuttelevuutta, koska matalan syntyvyyden takia joudumme kilpailemaan maahanmuuttajista. Pölösen mukaan työnsaanti ja asioiminen julkisella sektorilla helpottuisi,…