Luettelo eli luetelma voi sopivasti käytettynä rytmittää ja keventää tekstiä. Luetelmaa kirjoittaessa on tärkeää muistaa, että luetelmakohtien pitäisi olla keskenään samanmuotoisia, siis symmetrisiä. Luetelman edellä on tavallisesti otsikko tai johdantolause, joka antaa tietoa luetelman osista. Hyvin muotoiltu luetelma on helppo ymmärtää, ja se auttaa hahmottamaan tekstin asiasisältöä. Alle kootuissa esimerkeissä luetelmakohdat eivät ole samanmuotoisia, mikä…
Kategoria: Lauserakenne
Selkeyttä sanajärjestyksellä
Suomen kielen sanajärjestys on melko vapaa, mutta on silti tärkeää, että tieto esitetään loogisessa järjestyksessä. Lukijalle pitää ensin kertoa puheenaihe (teema) ja sitten tarkentaa, mitä aiheesta kerrotaan (reema). Teema on lukijalle oletettavasti tuttu asia, ja reema taas kertoo uutta asiaa teemasta. Virke alkaa tutulla asialla, ja vasta sitten esitetään uutta tietoa aiheesta. Myös virkkeiden välillä…
Adjektiivien järjestys
Oikoluin viime talvena erästä käännöstä ja pysähdyin ihmettelemään adjektiivien järjestystä. Jokin järjestyksessä kalskahti korvaani, mutta halusin löytää asialle perustelun. En muistanut koskaan lukeneeni suomen kielen adjektiivien järjestyksestä, mutta Isosta suomen kieliopista kuitenkin löysin säännöt, jotka yksinkertaistin tähän. Lyhyesti sanottuna adjektiivien järjestys on seuraava: Yksilöivät adjektiivit, demonstratiiviset proadjektiivit, kuvailevat adjektiivit, kategorioivat adjektiivit ja taipumattomat adjektiivit. Yksilöivät…
Vapaa sanajärjestys
Sanajärjestyksen opetteleminen on varmasti meille kaikille tuttua vieraiden kielten tunneilta. Englannin opettaja on antanut muistisäännön SPOTPA, ja ruotsin tunneilla on taululla lukenut KONSUKIEPRE. Opettaja on ehkä maininnut, että suomen kielen sanajärjestys on melko vapaa, koska eri sijamuodot kertovat asioiden suhteesta toisiinsa. Suomen kielessäkin sanajärjestyksellä on kuitenkin merkitystä. Esimerkiksi ns. fokuspartikkelit pitää kirjoittaa oikeaan paikkaan virkkeessä,…
Tehdäkseen-rakenne
Sivulauseen sijaan on mahdollista käyttää tiivistävää lauseenvastiketta. Jotta-lausetta korvaavaa lauseenvastiketta kutsutaan tehdäkseen-rakenteeksi. Sitä kutsutaan myös finaaliseksi lauseenvastikkeeksi, sillä se kuvaa tarkoitusta tai tavoiteltua päämäärää. Tehdäkseen-rakenteeseen kuuluu tekijään viittaava omistusliite: Minä kylvin rairuohon ajoissa saadakseni nauttia siitä pääsiäisenä.Sinä valmistat pashaa tarjotaksesi sitä vieraille.Ville kiersi koko pihan löytääkseen kaikki pääsiäismunat. Tehdäkseen-rakennetta voi käyttää myös ilmaisemaan myöhemmyyttä, mutta…