Nähdään Pääsiäisen jälkeen. Ensimmäinen Englannin tunti pidetään Torstaina 8. Huhtikuuta Englannin kielen vaikutus ei näy ainoastaan suomen kielen sanastossa, vaan englanti vaikuttaa myös oikeinkirjoitukseen. Englannissa käytetään mahtipontisempia ilmauksia kuin suomen kielessä, mutta sen lisäksi myös isojen alkukirjainten käyttö on yleisempää kuin suomessa. Englanniksi termit kirjoitetaan usein isolla alkukirjaimella ja samoin viikonpäivät, kuukaudet, kielet, kansalaisuudet, juhlat…
Osaako musta nainen kääntää valkoisen miehen runoutta?
Kuluneen parin viikon aikana on uutisoitu, että yhdysvaltalaisen Amanda Gormanin runojen kääntäjäksi ei kelpaa kuka tahansa – ei ainakaan valkoinen. Hollantilainen Marieke Lucas Rijnevald vetäytyi tehtävästään sen jälkeen, kun hänen valintaansa kääntäjäksi oli kritisoitu julkisesti sen vuoksi, että hän on valkoinen ja muunsukupuolinen. Marieke vetäytyi siitäkin huolimatta, että runoilija oli itse toivonut häntä tehtävään. Katalaanin…
Verbiä ikävä
Englanninkielisissä teksteissä käytetään usein vajaita virkkeitä, erityisesti jos kyse ei ole asiatekstistä ja tarkoitus on maalata mielikuvaa jostakin viemättä tarinaa eteenpäin. Samanlaista tyyliä käytetään myös markkinointiteksteissä. Usein tällaisissa rakenteissa ei ole lainkaan verbiä, tai virke on muuten kieliopillisesti vajaa. Vastaavaa tyyliä näkee jonkin verran myös suomenkielisissä teksteissä, ja vaikka joskus se voi olla toimivakin tyylikeino,…
Rajakohtia
Suomen yleiskielessä käytetään pääasiassa kahta erilaista viivaa: yhdysmerkkiä (-) ja ajatusviivaa (–). Ajatusviivaa käytetään esimerkiksi rajakohtamerkinnöissä. Esimerkkejä oikein kirjoitetuista rajakohtailmauksista: Liikuntaleikkikoulu on tarkoitettu 30–40-vuotiaille huonokuntoisille aikuisille.Viisi–kuusikymppiset elävät uutta nuoruutta.Nälkäkiukku on tavallista Helsingin–Turun moottoritiellä.Villellä oli 15–20 heilaa ja 2-metrinen makkara.Kurssi pidetään 3.–5.4.2021.Hourailin 2–5 päivää. Rajakohtailmauksissa käytetään siis ajatusviivaa ilman sanavälejä. Poikkeuksiakin on: 1) Hourailin pari kolme…
Fokus oikeaan paikkaan
Fokuspartikkeleilla korostetaan jotain osaa sanomasta. Ne voivat olla inklusiivisia, kuten myös, -kin, jopa, tai ekslusiivisia, kuten vain, ainoastaan, enää. Minä ostin myös maitoa. (Ostin maitoa jonkin muun lisäksi.) Minä ostin vain maitoa. (En ostanut muuta kuin maitoa.) Näillä partikkeleilla saa kätevästi tarkennettua, mitä osaa sanomasta haluaa nostaa esiin. On kuitenkin oltava tarkkana, että korostaa oikeaa…