Otsikko ”Lapsi syövät aamupalaa” särähtää varmasti monen korvaan, onhan se suomen kielioppisääntöjen vastainen. Kun tekijöitä on yksi (lapsi), tekemistä ilmaisevan sanan, verbin, pitäisi senkin olla yksikössä (syö). Perussääntöön on toki poikkeuksia, joista osaa voi olla hankala muistaa, mutta perussäännöstäkin poiketaan yllättävän usein. Otsikon esimerkki on keksitty, ja sen on räikeydessään tarkoitus havainnollistaa, että asia on…
Hupsista! Kirjoitatko sinäkin nämä väärin? III
Alkuvuodesta julkaistut Hupsista ! Kirjoitatko sinäkin nämä väärin? ja Hupsista ! Kirjoitatko sinäkin nämä väärin? II saavat jatkoa. Ohessa on lisää vinkkejä. lähiaikoina Lähiaikoina viittaa aina tulevaan.Näin: Uusi elokuvateatteri avataan lähiaikoina.Ei näin: Olen käynyt elokuvateatterissa aivan lähiaikoina. kuten ja pilkku Tuleeko ennen kuten-sanaa pilkku? Jos halutaan sanoa ”niin kuin”, pilkkua ei yleensä käytetä.Lomalla oli mukavaa…
Tämä vaatii tarkkuutta
Aiemmassa blogikirjoituksessa sivuttiin epäselvää pronomineilla viittaamista, joka voi hämärtää virkkeen merkitystä. Hän- ja tämä-pronomineilla on taaksepäin viitattaessa omat tehtävänsä. Vastikään julkaistu uutisotsikko havainnollistaa eroa: Vanhuksen huoneeseen tuli toinen hoivakodin asukas ja pian tämä kuoli Kumpi asukkaista kuoli? Jos tekstissä tai virkkeessä kerrotaan kahdesta eri henkilöstä ja heihin viitataan pronomineilla, viitataan ensin mainittuun pronominilla ”hän” ja…
Saavutettava tekstitys
Saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että julkishallinnon digitaaliset sisällöt ovat saavutettavia eli kuka tahansa ymmärtää ja osaa käyttää niitä. Vaikka direktiivi velvoittaa vain julkishallintoa, saavutettavuuteen pyrkivät onneksi myös monet muut toimijat. Yksi saavutettavuuden vaatimuksista on, että videosisällöt on tekstitetty. Moni opetteleekin, miten tekstitykset lisätään videolle, mutta myös tekstityksen laatu on tärkeä osa saavutettavuutta. Valitettavan usein näkee videoita, joissa…
Laittaa parastaan
Äidinkielen opettaja neuvoi aikanaan, että laittaa-verbiä käytetään ruoanlaiton yhteydessä, mutta muutoin käytetään panna-verbiä. Siis esimerkiksi seuraavasti: Äiti laittaa makaronilaatikkoa. Isä panee astiat tiskikoneeseen. Opettajan ohje oli hyvä nyrkkisääntö, mutta sai teini-ikäiset hihittämään. Eihän voi panna, kun se tarkoittaa seksiä!* Jostain syystä laittaa-verbi on yleistynyt vuosien saatossa. Sitä käytetään arkipuheessa paljon, ja se on hiipinyt myös…