Kaikkien (meidän) kieliammattilaisten kannattaisi muistaa, että kieleen liittyvät asiat ovat usein makuasioita. Monta kertaa on nimittäin niin, että ei ole yhtä ainutta oikeaa vastausta tai tapaa ilmaista jokin asia, vaan hyviä ja kelvollisia ratkaisuja on paljon. Omien näkemysten voimakas ajaminen ja muiden näkemysten jatkuva jyrääminen ei kielellisissäkään makuasioissa ole kohteliasta. Jokainen voi omissa teksteissään käyttää…
Tekijä: Sini
Aitoa kansainvälisyyttä
Onko aito kansainvälisyys sitä, että viestitään englanniksi? Törmäsin eräässä tekstissä ajatukseen, jonka mukaan ”todellinen” kansainvälisyys tarkoittaisi suomalaisessa korkeakoulussa englannin kielen entistä laajempaa käyttöä. Vasta englannin omaksuminen korkeakoulun viestinnän ja kokousten kieleksi johtaisi tekstin mukaan ”todelliseen inkluusioon”. (Inkluusio tarkoittanee tässä yhteydessä sitä, että kaikki voisivat kokea pääsevänsä mukaan toimintaan yhdenvertaisina jäseninä.) Ajatus tuntui minusta väärältä. Onko…
Turhaa toistoa vai ei?
Lyhyt ja ytimekäs viesti toimii välillä hyvin, mutta liian innokas lyhentäminen ja toiston välttely vaikuttavat tekstin sujuvuuteen ja selvyyteen. Tekstejä lukiessa törmää aika usein siihen, että asioita listattaessa jotain yhteisiä osia on jätetty pois esimerkiksi seuraavalla tavalla: Toimintaan vaikuttavat pitkäaikais-, taloudelliset, strategiset ja operatiiviset tavoitteet.taiToimintaan vaikuttavat taloudelliset, strategiset, operatiiviset ja pitkäaikaistavoitteet. Kumpikin yllä olevista esimerkkilauseista…
Suom. huom.
Moni kielen ammattilainen, kuten suomentaja tai kielenhuoltaja, on innokas lukija. Monelle on käynyt myös niin, että lukuharrastus tai rakkaus kirjoihin on tärveltynyt ammatin myötä. Kirjoihin ei voikaan enää uppoutua yhtä huolettomasti kuin aiemmin, kun sisäinen pilkunviilaaja huomaa automaattisesti kaikki korjattavat kohdat ja nalkuttaa välillä niin tarmokkaasti, että varsinainen tarina jää taustalle. Olen itse jo vuosia…
Sisäpiirin juttuja
Kun ammattilaiset tai johonkin tiettyyn asiaan perehtyneen yhteisön jäsenet puhuvat keskenään, he käyttävät usein erikoissanastoa. Ammattilaisten välille muodostuu erikoiskieli, jota kutsutaan ammattikieleksi tai jargoniksi. Ammattikielestä on hyötyä, ja se sujuvoittaa viestintää, jos kaikki keskustelijat tietävät, mitä jokin tietty termi tarkoittaa. Ammattikielen sanat voivat näyttää ”tavallisilta” yleiskielen sanoilta, vaikka niillä olisikin erityismerkitys. Ehkä tunnetuimpia ammattikieliä on…