– Tilanne tulee muuttumaan pahemmaksi ennen kuin se paranee.– Jep, joulukrääsän määrä tulee varmasti lisääntymään lähiviikkoina.– Ja hehkuviinin kulutus tulee kasvamaan joulun lähestyessä.– Näin tulee eittämättä tapahtumaan. Ovathan illat pimeitä ja pitkiä.– Sano minun sanoneen: henkuviinittömään arkeen paluu tulee olemaan vaikeaa. Suomen kielessä ei ole niin kutsuttua futuuria, joka on muista kielistä tuttu aikamuoto ja…
Tekijä: Sini
Passiivisesti piilosilla
Suomen kielen passiivi on kerrassaan kätevä rakenne. Sen avulla voi kertoa tapahtumista, kun tekijä on tuntematon. Tai kun tekijää ei haluta paljastaa. esim. Johtajaa vaaditaan tilille kohtalokkaasta virheestä. Luovutettu veri kuljetetaan päivän päätteeksi veripalvelukeskukseen. Edellä mainituissa esimerkeissä ei siis kerrota tarkkaan, kuka tai ketkä vaativat johtajaa tilille ja verta kuljettavat. Tekijä on kuitenkin aina ihminen….
Huoltajan toimesta
Kielenhuoltajan toimeen tai tehtävään kuuluu puuttua pikkujuttuihin. Se voi tuntua turhalta nipottamiselta, mutta tavoitteena on selvä ja ymmärrettävä kieli – siis se, että ihmiset ymmärtävät toisiaan, saavat sanomansa perille oikein. Yksi tekstiä turhaan monimutkaistava rakenne on ”tehdä jotain jonkun toimesta”. esim. Tuhat tunnistetta luotu tutkijoiden toimesta. Uusi muoto löytynyt harrastajien ja tutkijoiden toimesta. Asiasta tehdään…
Valkoisuus ja kaikki muu
Jouduin erään käännöksen kanssa hiljattain mahdottomaan tilanteeseen. Piti kirjoittaa neutraalisti ja hyvällä suomen kielellä muista kuin valkoisista ihmisistä. Sopivia sanoja ei meinannut löytyä. Muiden kuin valkoisten ihmisten kuvaamiseen yleistävästi löytyy suomeksi vain huonoja vaihtoehtoja, kuten ”ei-valkoinen”, ”värillinen”, ”ruskea”, ”rodullistettu”, ”POC” ja naisista myös ”WOC”. Perusteet huonoudelle liittyvät yhtä lailla kielellisiin seikkoihin kuin merkitysvivahteisiin: ei-valkoinen määrittyy…
COVID-19 ja oikeinkirjoitus
Mitä lyhenne COVID-19 tarkoittaa ja miten sitä taivutetaan? Pähkinänkuoressa: COVID-19 on taudin nimi. Se siis käyttäytyy sanana samalla tavoin kuin esimerkiksi ”vesirokko”: ei puhuta ”vesirokkotaudista” vaan pelkästä vesirokosta. Jos siis halutaan puhua taudista, pelkkä COVID-19 riittää. COVID-19:n taustalla on koronaviruksiin kuuluva uusi virus, joka on saanut nimen SARS-CoV-2. Voidaan siis käyttää yleistä nimitystä ”koronavirus” tai…