Jokainen on tainnut koulussa oppia lyhenteiden käyttämisen perussäännön: kirjoita ensimmäisellä käyttökerralla lyhenteen merkitys auki, jotta lyhenne tulee tutuksi lukijoille. Tosin aivan tutuimpia ja yleisesti tunnettuja lyhenteitä ei tarvitse tekstissä selittää eli sellaisia kuin ”jne.” tai ”tms.”. Yleisesti tunnetuiksi lyhenteiksi mielletään usein myös tutut instituutiot, kuten Kela, EU ja YK. Mikään ei kuitenkaan estä kirjoittajaa avaamasta…
Tekijä: Sini
Tytöttelyä
Voiko sanavalinta pilata puhujan tai kirjoittajan hyvät aikeet? Onko esimerkiksi tytöttely aina väärin? Ajatellaanpa tilannetta, jossa henkilö Y käyttää kahdesta muusta henkilöstä ilmaisua ”nuo tytöt”. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että henkilö Y on vanhainkodissa viikoittaisella vierailulla oleva mieslääkäri, joka viittaa hoitajiin ”noina tyttöinä” puhuessaan vanhainkodin asukkaan kanssa. Tai sellainen, että henkilö Y on vanhainkodin…
Mainiot mainostekstit
Yksi ja sama teksti voi herättää ihmisissä erilaisia reaktioita ja ajatuksia: se voi ihastuttaa ja vihastuttaa. Jokin tietty sanavalinta aiheuttaa yhdessä inhoreaktion ja herättää toisessa innostusta, tai kenties sana on yhdelle latautunut ja toiselle ei. Välimerkkivirheet voivat saada pilkunviilaajan raivon partaalle, kun taas osa lukijoista ei kiinnitä moisiin pikkuseikkoihin lainkaan huomiota. Harvoin tekstillä kykenee miellyttämään…
Turhia sanoja
Asiatyylisessä kirjoittamisessa pidetään ihanteena tiivistä ilmaisua, josta on karsittu turhat koukerot ja liika toisteisuus pois. Jos asian voi ilmaista yhdellä virkkeellä, ei ole syytä kierrellä ja kaarrella asian laitamilla kokonaisen tekstikappaleen verran. Samalla tavalla sanatasollakin pyritään karsimaan turhia sanoja ja tiivistämään ilmaisua, jotta lukija saa eteensä mahdollisimman ytimekkään viestin. Varsinkin kääntäessä tai vieraskielistä tekstiä toiselle…
Panna pannassa
Kielikellon kiinnostavassa Minna Salosen kirjoittamassa artikkelissa käsitellään panna-verbin murteellisia käyttötapoja, joista osa kuulostaa tutuilta ja osa uusilta ja yllättäviltä. Esimerkiksi panna tehden -rakenne kuulostaa ymmärrettävältä, vaikka se ei omaan suuhun sopisikaan, kun taas ilmaus ukko panee ei välttämättä tuo ensimmäisenä mieleen ukkosen jyrinää. Artikkelissa tuodaan esille myös panna-verbin naimista tarkoittava merkitys, joka on murteissakin johtanut…