Etsin työkseni virheitä teksteistä. Joskus tuntuu aika ikävältä osoitella toisten virheitä, varsinkin jos jokaisesta virheestä pitää lisätä virhepiste. Hyvissäkin käännöksissä voi olla useampia virheitä, joten siksi on mukava tuoda esiin myös hyvät puolet, jottei tekijä tunne epäonnistuneensa. Virheet eivät ole aina huono asia. Niillä on merkittävä vaikutus oppimiseen. Sanoohan vanha sanontakin, että virheistä oppii, ja…
Tekijä: Hanna
Kutoa, neuloa vai sittenkin ommella?
Onko se nyt kutoa, neuloa vai ommella? Suurin osa lienee samaa mieltä siitä, että kangasta ja mattoja kudotaan. Entä kudotaanko vai neulotaanko villasukkia? Entäpä jos paidasta on pudonnut nappi, ommellaanko vai neulotaanko se paikoilleen? Näiden kolmen sanan merkitykset ovat aikojen saatossa aiheuttaneet keskustelua lehdissä ja netissä, ja onpa aiheesta kirjoitettu jopa pro gradu -tutkielma vuonna…
Kieli ihastuttaa ja vihastuttaa
Kieli saa meissä aikaan paljon tunteita. Väärin kirjoitettu kieli tai ontuvat sanavalinnat voivat ärsyttää. Netti on pullollaan keskusteluja, joissa päivitellään erilaisia kielivirheitä tai niille naureskellaan. Toisaalta monia virheiden osoittelu harmittaa, ja se voi tuntua jopa ilkeämieliseltä pilkunviilaamiselta. Onneksi kieli ei herätä ainoastaan negatiivisia tunteita, vaan se myös ilahduttaa ja herättää positiivia mielleyhtymiä. Rikkaalla kielellä kirjoitettua…
Suoraan asiaan
Englanninkieliset tekstit ovat usein kiemuraisempia kuin suomenkieliset, ja siksi liian sanatarkasti käännetyt tekstit voivat suomeksi tuntua kömpelöiltä ja turhan monisanaisilta. Varsinkin ohjeissa selkeys ja luettavuus ovat todella tärkeitä. Kääntäjän kannattaa karsia pois monimutkaiset rakenteet tai turhat verbit, joiden merkitys ei ole kyseisessä tapauksessa oleellinen. Silloin lähdekielen viesti välittyy tehokkaammin, ja teksti luultavasti kuulostaa luontevammalta suomeksi….
Piditkö puheen vai piditkö puheesta?
Joskus sana vaatii toisen sanan olevan tietyssä muodossa. Kielitieteessä tällaista kahden sanan välistä suhdetta kutsutaan rektioksi. Moni ehkä muistaa alkaa-verbiin liittyvän rektiokeskustelun. Vanhastaan muoto alkaa tehdä oli hyväksytty yleiskielen muoto, mutta myös alkaa tekemään oli laajalti käytössä. Lopulta vuonna 2014 suomen kielen lautakunta päätti, että myös alkaa tekemään hyväksytään yleiskielen normin mukaiseksi muodoksi. Nyt siis…