Fairy, Post-it ja Vichy ovat tavaramerkkejä, mutta luultavasti jo nimen perusteella tiedät, mitä tuotteita ne ovat. Saatat jopa kutsua astianpesuainetta fairiksi, tarralappuja post-iteiksi ja kivennäisvettä vissyksi. ”Olisiko sinulla buranaa? Minulla särkee päätä.” Moni viittaa buranalla mihin tahansa tulehduskipulääkkeeseen tai ainakin ibuprofeenivalmisteeseen. Myös aspiriini tulee Aspirin-brändinimestä, ja se on asetyylisalisyylihappoa sisältävä tulehduskipulääke. Harva kuitenkaan puhuu asetyylisalisyylihaposta…
Kategoria: Sanasto
Kattava itsensätyöllistäjä
Itsensätyöllistäjä on termi, jota on viime aikoina tullut pyöriteltyä kyllästymiseen asti. Kirjoitimme kollegani kanssa Itsensätyöllistäjän oppaan, jossa termi luonnollisesti esiintyy lukemattomia kertoja. Kirjoitusprosessin aikana makustelimme sanaa pitkään, koska kattavuudestaan huolimatta se tuntui kömpelöltä, mutta emme tuntuneet löytävän parempaa tilalle. Niinpä itsensätyöllistäjä päätyi jopa kirjan nimeen, eikä se enää omaan korvaan edes kuulostaa niin kömpelöltä, kun…
Kutoa, neuloa vai sittenkin ommella?
Onko se nyt kutoa, neuloa vai ommella? Suurin osa lienee samaa mieltä siitä, että kangasta ja mattoja kudotaan. Entä kudotaanko vai neulotaanko villasukkia? Entäpä jos paidasta on pudonnut nappi, ommellaanko vai neulotaanko se paikoilleen? Näiden kolmen sanan merkitykset ovat aikojen saatossa aiheuttaneet keskustelua lehdissä ja netissä, ja onpa aiheesta kirjoitettu jopa pro gradu -tutkielma vuonna…
Piditkö puheen vai piditkö puheesta?
Joskus sana vaatii toisen sanan olevan tietyssä muodossa. Kielitieteessä tällaista kahden sanan välistä suhdetta kutsutaan rektioksi. Moni ehkä muistaa alkaa-verbiin liittyvän rektiokeskustelun. Vanhastaan muoto alkaa tehdä oli hyväksytty yleiskielen muoto, mutta myös alkaa tekemään oli laajalti käytössä. Lopulta vuonna 2014 suomen kielen lautakunta päätti, että myös alkaa tekemään hyväksytään yleiskielen normin mukaiseksi muodoksi. Nyt siis…
Hän on söpö ja karvainen
”Hän on todella ahne.” ”Se on tuolla olohuoneessa.” Ensimmäisellä virkkeellä kuvailin eilen koiraani koirankouluttajalle. Jälkimmäisen sanoin esikoiselleni, kun hän etsi isäänsä. En tiedä, kertooko tämä jotain omista arvoistani. Sitä voisi ehkä kysyä mieheltäni. Puhekielessä kuitenkin ihmisiinkin viitataan usein pronominilla se tai ne, vaikka toki yleiskielessä ihminen on hän tai he lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia. Yleiskielessä…