Tekstin kirjoittaja ei voi koskaan täysin varmistaa sitä, että hänen tarkoittamansa viesti välittyy lukijalle juuri sellaisena kuin hän on ajatellut. Vaikka kirjoittaja tekisi parhaansa, lukijan huomio saattaa kiinnittyä viestin kannalta epäolennaisiin asioihin. Tartuin taannoin pitkästä aikaa käsityölehteen lukeakseni, en vain katsoakseni kuvia. Hämmennyin heti Ajankohtaista-palstalla, jossa mainostettiin Vappusukka-KALia ja Matto-CALia. Mitä ihmettä ne ovat? Miksi…
Kategoria: Sanasto
Jotain lainattua
Kieli muuttuu koko ajan, koska ympäröivä todellisuuskin muuttuu. Uusia asioita keksitään ja niille tarvitaan nimiä. Usein yhdellä kielellä keksittyä nimeä lainataan aluksi sellaisenaan muihin kieliin. Kun sana lainataan toisesta kielestä sellaisenaan ja mukauttamatta, puhutaan sitaattilainasta. Yleiskielestä tuttuja sitaattilainoja ovat esimerkiksi sellaiset paikannimet, jotka säilyttävät alkuperäisen kirjoitusasunsa suomenkielisessä tekstissä. Muita tuttuja ja vakiintuneita sitaattilainoja ovat englannista…
Inhokkisanoja
Kääntäjillä on usein omia inhokkisanoja, joiden kääntäminen aiheuttaa tavallista enemmän päänvaivaa. Yksi omista inhokeistani on muotisana ”empower”. Yksikielisen sanakirjan mukaan sillä on kaksi päämerkitystä: antaa jollekulle virallinen lupa tai vapaus tehdä jotakin ja kannustaa ja tukea kykyä tehdä jotakin. Kaksikielisten sanakirjojen käännökset toimivat vain joissakin yhteyksissä. Niissä ”empower” on usein käännetty esim. voimaannuttaa tai valtuuttaa….
Ihanat kamalat kielikuvat
Kielikuvat ovat vertauskuvauksellisia ilmauksia. Parhaimmillaan niillä voi kuvata jotakin asiaa vivahteikkaasti ja antaa lukijalle elävän mielikuvan tapahtuneesta. Toisaalta kielikuvat kuluvat nopeasti, ja niiden liiallinen käyttö voi ärsyttää. Niitä ei kannata käyttää esimerkiksi teksteissä, joissa annetaan ohjeita lukijalle, mutta esimerkiksi kaunokirjallisessa tekstissä tuoreet ja omaperäiset kielikuvat elävöittävät kerrontaa. Urheilussa metaforia käytetään paljon, ja niiden käyttö voi…
Merkitystä lainaamassa
Kirjoitin aiemmin korvamadoista eli käännöslainojen perustyypistä, jossa vieraskielinen sana on käännetty suomen kielelle. Käännöslainojen toinen alatyyppi on merkityslaina, eli sana, jolle lainataan vieraasta kielestä vain merkitys. Näissä merkityslainoissa itse sana on jo olemassa suomeksi, ja se saa vieraan kielen vaikutuksesta uuden merkityksen. Merkityslainasta käytetään usein esimerkkinä sanaa hiiri, joka kuvasi aiemmin vain pienikokoisia jyrsijöitä mutta…