Kieli vaihtelee käyttäjästä ja tilanteesta riippuen. Teini-ikäiset puhuvat toisilleen eri tavalla kuin kirjoittavat koulussa esseevastaukseen ja aikuiset kirjoittavat eri tavalla sähköpostia tuttavalle kuin mitä kirjoittavat työpaikalla asiantuntijana. Kaikkien yleisesti käyttämää kieltä kutsutaan yleiskieleksi, ja siitä on olemassa puhuttu ja kirjoitettu muoto. Yleiskieli on sanastoltaan tuttua, eli siinä ei esimerkiksi ole murresanoja tai jollain tietyllä alalla…
Kategoria: Yleinen
Painovirhe, se paholainen
Viime viikolla kirjat olivat tapetilla: virheet ja puutteet nousivat puheenaiheeksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden julkistamistilaisuuden jälkeen. Tekoälyyn liittyvässä kirjoituksessa on tullut aiemmin todettua, että yhtään täydellistä kirjaa ei ole vielä julkaistu. Virheitä sattuu, mutta mistä ne oikein johtuvat? Ketkä kaikki ovat mukana kirjan tekemisessä ja ketä voi syyttää? Kirja voi syntyä esimerkiksi näin: Kirjailija kirjoittaa…
Tietokirjailijoilta loppuvat työt
Muutaman vuoden päästä perinteisiä faktapohjaisia tietokirjoja kirjoittaa tekoäly, ei ihminen. Tällainen väittämä on esitetty, ja on pakko pohtia sen mahdollisuutta. Voisiko näin oikeasti käydä? Voiko tekoäly tuottaa niin hyvää, asiapitoista ja paikkansapitävää tekstiä, että syrjäyttää pian ihmiskirjoittajan? Kirjat ovat inhimillisen työn tuloksia. Kaikesta selvitys- ja kirjoitustyöstä ja tarkistuksista huolimatta niissä on puutteita, kirjoitusvirheitä ja asiavirheitä….
Käännösalan ammattilaisia
Tässä kirjoituksessa käydään lyhyesti läpi käännösalan ammattinimikkeitä ja tehtäviä, sillä alan lukuisat eri nimikkeet saattavat hämmentää niitä, joille ala on vieras. Kielenkääntäjä eli kääntäjä on yleisnimike kirjallista käännöstyötä tekevästä ammattilaisesta. Keskustelupalstoilla näkee välillä tuohtuneita kommentteja siitä, että kääntäjistä pitäisi puhua suomentajina eikä kääntäjinä, mutta nimitys riippuu tilanteesta. Suomentaja kääntää yhdestä tai useammasta vieraasta kielestä suomeen…
Lukuviikko 2023
Tänä vuonna Lukuviikkoa vietetään 17.–23.4. Lukuviikko on Lukukeskuksen järjestämä lukutaitokampanja, ja sitä on järjestetty jo vuodesta 1997 lähtien. Lukuviikon tavoitteena on antaa tietoa lukemiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tänä vuonna Lukuviikon teema on lukemisen monet muodot, eli kampanjassa annetaan tietoa siitä, miten lukemisen tavat ja digitaaliset alustat vaikuttavat lukemiseen. Lukukeskuksen sivuilla on paljon arvokasta materiaalia lukutaidosta…