Etsin työkseni virheitä teksteistä. Joskus tuntuu aika ikävältä osoitella toisten virheitä, varsinkin jos jokaisesta virheestä pitää lisätä virhepiste. Hyvissäkin käännöksissä voi olla useampia virheitä, joten siksi on mukava tuoda esiin myös hyvät puolet, jottei tekijä tunne epäonnistuneensa. Virheet eivät ole aina huono asia. Niillä on merkittävä vaikutus oppimiseen. Sanoohan vanha sanontakin, että virheistä oppii, ja…
Kategoria: Yleinen
Kieli ihastuttaa ja vihastuttaa
Kieli saa meissä aikaan paljon tunteita. Väärin kirjoitettu kieli tai ontuvat sanavalinnat voivat ärsyttää. Netti on pullollaan keskusteluja, joissa päivitellään erilaisia kielivirheitä tai niille naureskellaan. Toisaalta monia virheiden osoittelu harmittaa, ja se voi tuntua jopa ilkeämieliseltä pilkunviilaamiselta. Onneksi kieli ei herätä ainoastaan negatiivisia tunteita, vaan se myös ilahduttaa ja herättää positiivia mielleyhtymiä. Rikkaalla kielellä kirjoitettua…
The Maxalaatikko
Kukkahattutädiltä meinasivat jäädä maksalaatikot taannoin ostamatta. Perinteinen maksalaatikkopakkaus oli saanut uutta ilmettä: oli Yhdistyneen kuningaskunnan lippua, Big Benin kuvaa ja nimenä ”The maxalaatikko”. Uusi ilme liittyi mitä ilmeisimmin laatikon kannessa mainostettuun kansainväliseen maksalaatikkopäivään. Eineshyllyllä epäröivälle kukkahattutädille jäi epäselväksi, miten nimenomaan Lontoo liittyi kansainvälisyyteen. Ja se uusi nimi – miksi se oli sekakieltä? Asiaan perehtyminen paljasti,…
Palautetta makuasioista
Kaikkien (meidän) kieliammattilaisten kannattaisi muistaa, että kieleen liittyvät asiat ovat usein makuasioita. Monta kertaa on nimittäin niin, että ei ole yhtä ainutta oikeaa vastausta tai tapaa ilmaista jokin asia, vaan hyviä ja kelvollisia ratkaisuja on paljon. Omien näkemysten voimakas ajaminen ja muiden näkemysten jatkuva jyrääminen ei kielellisissäkään makuasioissa ole kohteliasta. Jokainen voi omissa teksteissään käyttää…
Aitoa kansainvälisyyttä
Onko aito kansainvälisyys sitä, että viestitään englanniksi? Törmäsin eräässä tekstissä ajatukseen, jonka mukaan ”todellinen” kansainvälisyys tarkoittaisi suomalaisessa korkeakoulussa englannin kielen entistä laajempaa käyttöä. Vasta englannin omaksuminen korkeakoulun viestinnän ja kokousten kieleksi johtaisi tekstin mukaan ”todelliseen inkluusioon”. (Inkluusio tarkoittanee tässä yhteydessä sitä, että kaikki voisivat kokea pääsevänsä mukaan toimintaan yhdenvertaisina jäseninä.) Ajatus tuntui minusta väärältä. Onko…