Kielitoimiston sanakirjan mukaan kanssa-sanaa käytetään kuvaamaan ”kahden tasaveroisesti rinnasteisen tekijän suhdetta”. Jos suhde ei ole tasaveroinen, kanssa-sanan tilalle suositellaan jotain muuta ilmaisua. Kanssa-sanan viljely voi kertoa kiireestä tai kielellisestä laiskuudesta – siitä, että valitsee ensimmäisen mieleen tulevan vaihtoehdon. Englannin with-sanan avulla muodostetut rakenteet ovat nekin saattaneet vaikuttaa kanssa-sanan yleistymiseen käännöskielen kautta. Oli syy mikä tahansa,…
Hau hau
Kultainen noutaja vai kultainennoutaja? Ranskan buldoggi vai ranskanbuldoggi? Hollannin peltopyykoira vai hollanninpeltopyykoira? Kyllä se niin on, että suosituksen mukaan koirarotujen nimet kirjoitetaan yhteen ja pienellä alkukirjaimella, vaikka nimessä olisi paikannimikin. Vaikka sääntö on melko vakiintunut, yhteenkirjoituksessa näyttää olevan jonkin verran poikkeuksia. Meillä kotona on useimmiten kultainen kultainennoutaja, ja vaikka ranskanbuldoggi on alun perin Ranskasta, se…
Osia ja puolia
Suomen yleiskielessä käytetään pääasiassa kahta erilaista viivaa: yhdysmerkkiä (-) ja ajatusviivaa (–). Ajatusviivan käyttöä rajakohtamerkinnöissä on käsitelty aiemmin täällä. Ajatusviivaa käytetään myös osapuolten välissä, eli kun puhutaan esimerkiksi sopimusten osapuolista, seurojen osapuolista tai otteluiden osapuolista. Esimerkkejä ajatusviivan käytöstä osapuolten välissä: HIFK–TPS (6–0)Suomi–Espanja-seuraviro–suomi-kääntäjä Silloin kun osapuolet ovat yllä olevien esimerkkien mukaisesti perusmuodossa, ne liitetään jälkiosaan yhdysmerkillä….
Ruokasanaston kiemuroita
Ruokasanastoon on lainattu paljon sanoja eri kielistä, kuten englannista, italiasta ja ranskasta. Usein sana on lainattu sellaisenaan eli ns. sitaattilainana, ja toisaalta joskus se on muokkaantunut hieman suomalaisen suuhun sopivammaksi kuin alkuperäiskielen sana. Joskus alkukielen ääntämys ei välttämättä ole kielen käyttäjän tiedossa. Esimerkiksi sanaa bruschetta kuulee usein äännettävän virheellisesti suhuäänteellä. Italiaksi se äännetään /brusketta/, joten…
Pilkunviilaajan pääsiäisloru
Kai jo rairuohot kylvitennen viikon hiljaisenoksat notkeat koristelitlorut virpojien kerraten. Vitsa sulle, palkka mullelapset palmusunnuntaina loruileekoputtaa ovelta ovelle kotona sitten herkuttelee. Pääsiäisen alusviikkomalkamaanantailla alkaatikkutiistain jälkeen kellokeskiviikko kohti pääsiäispyhiä kuljettaa. Arki kiirastorstaina hellittääpyhiksi ruokaa vielä hamstrataanpashaa jos haluat tekeyttäämuista se ajoissa valmistaa. Ehkä pääsiäisen uhrista pitkäperjantai muistuttaasana ”pitkä” on lainattu ruotsistavoimme kiittää siitä Agricolaa. Lankalauantaina liikkeellä on trullejapitkin Pohjanmaata…