Mistä päin lähtee lenkki, jossa voi ajaa läski pyörällä? Täysin asiallinen kysymys eräässä someryhmässä menetti hieman fokuksensa, koska huomio keskittyi hupaisaan kirjoitusvirheeseen. Virheitä sattuu kaikille. Nettikirjoittelussa pienet virheet ovat hyvin tavallisia, eivätkä ne yleensä aiheuta väärinymmärryksiä. Virallisessa viestinnässä kielenhuolto on kuitenkin tärkeää. Huolitellulla kielellä varmistetaan, että viesti menee perille. Huoliteltu teksti parantaa myös uskottavuutta. Oikeastaan…
Leike vai leikkele
Ekaluokkalainen lukee ahkerasti maitopurkkien ja muiden elintarvikepakkausten kylkiä. Leikkelerasiassa lukee ”kalkkunaleike”, mikä tuntuu väärältä. Ja kyllähän se niin on, että leikkelettä laitetaan leivän päälle, kun taas leike lepää lautasella lisukkeiden kera. Leikkeleessä on vähän lihaa ja paljon jotain muuta, kun taas leike on kokolihasta leikattu viipale. Leikkelerasiaa katsellessa tulee mieleen, että leike-sana on valittu siihen…
Puolipiste ;
Puolipisteen käyttö on lisääntynyt, koska englannin kielessä sitä käytetään enemmän kuin suomessa. Usein puolipiste näyttää livahtaneen kuitenkin vääriin paikkoihin, kuten luettelokohtien perään, ikään kuin kaksoispisteen tilalle tai sellaisten virkkeiden väliin, jotka eivät liity läheisesti toisiinsa. Perinteisesti puolipistettä käytetään suomen kielessä melko säästeliäästi, ja usein kannattaakin harkita, voisiko virkkeiden väliin jättää vain pisteen tai pilkun. Erityisesti…
Nipottaja vai tsemppaaja?
Mitä kustannustoimittaja tekee ja miksi häntä tarvitaan? Asiapitoisen tekstin kustannustoimittaja – oli kyse sitten tietokirjasta, yleistajuisesta käsikirjasta tai oppikirjasta – on ikään kuin tekstin ensilukija. Kustannustoimittaja tarkastelee tekstiä kokonaisuutena ja ulkopuolisen silmin. Hän on ennen kaikkea lukijan puolella, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että hän on myös kirjoittajan ja kustantajan puolella. Kustannustoimittajan työhön kuuluu tarkistaa tekstin…
Joulun etymologiaa
Aloin tässä joulua odotellessa pohdiskella, että mistä sana joulu olikaan peräisin. Jotenkin muistelin, että ruotsin ”jul” olisi samaa alkuperää, ja niin näyttää olevan. Tosin alkuperä ei vaikuta olevan aivan yksiselitteinen, vaan selityksiä on monia. Yhden käsityksen mukaan sana on lainattu muinaisskandinaavisesta kielestä ja on alun perin tarkoittanut talvipäivänseisauksen aikaan juhlittua pakanallista juhlaa. Oli miten oli…