Suomessa vietetään itsenäisyyspäivää joulukuun kuudentena päivänä. Suomen itsenäisyys on vahvan suomen kielen perusta, ja tässäpä muutama itsenäisyyspäivään liittyvä oikeinkirjoitusvinkki: Itsenäisyyspäivä kirjoitetaan suomen kielessä muiden juhlapäivien tapaan pienellä kirjaimella. Toivotuksensa voi siis muotoilla itsenäisyyspäivänä esimerkiksi seuraavasti: ”Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi! Onnea itsenäinen Suomi!” Itsenäisyyspäivänä on ollut tapana viettää Linnan juhlia tai seurata juhlia televisiosta. Linnan juhlat kirjoitetaan…
Intuitiivinen kahvinkeitin
Englannin kielen sanakirjan mukaan sana ”intuitive” tarkoittaa sitä, että jokin perustuu pikemminkin tunteisiin kuin faktoihin. Toisaalta se tarkoittaa myös helppokäyttöisyyttä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan intuitiivinen tarkoittaa intuitioon perustuvaa tai vaistonvaraista. Muita merkityksiä ei Kielitoimiston sanakirja ainakaan vielä tunne. Kuitenkin Suomessa myydään intuitiivisia kahvinkeittimiä, ja monella laitteella on intuitiivinen käyttöjärjestelmä. Ilmeisesti monelle sanan merkitys on niin intuitiivinen,…
Kolme pistettä
Kolmella pisteellä osoitetaan kirjoitettaessa, että lause jää kesken tai että se alkaa kesken. Kolmea pistettä käytetään erityisesti arkisessa kielenkäytössä mutta myös esimerkiksi kaunokirjallisissa teksteissä. Eri kielissä kolmen pisteen käytölle on omat oikeinkirjoitussääntönsä, minkä vuoksi kielten parissa työskentelevät joutuvat niitä joskus selvittämään. Suomen kielessä kolme pistettä kirjoitetaan ikään kuin kiinni siihen lauseeseen, jonka keskeneräisyyttä pisteet ilmaisevat….
Luetelman säännöistä
Luetelmiin liittyy monenlaisia sääntöjä, joita ei välttämättä jaksa opetella yhdellä kertaa. Tässä on vinkki, mikäli luetelman alussa oleva johdanto ei yksinään ilman luetelmakohtaa muodosta kokonaista virkettä. Silloin johdannon perään ei tule kaksoispistettä eikä pilkkua. On tärkeää tarkistaa, että jokainen luetelman kohta sopii yhteen johdannon kanssa ja että luetelman kohdat ovat keskenään symmetrisiä. Siten lukijan on…
Viivalla on väliä
Suomen yleiskielessä käytetään pääasiassa kahta erilaista viivaa: yhdysmerkkiä (-) ja ajatusviivaa (–). Aiemmissa kirjoituksissa on sivuttu ajatusviivan käyttöä rajakohtamerkinnöissä ja osapuolten välissä, ja tässä kirjoituksessa kerrataan ajatusviivan käyttöä virkkeen välimerkkinä. Virkkeen välimerkkinä ajatusviivan molemmin puolin tulee aina sanaväli. Ajatusviivan avulla jokin virkkeen osa osoitetaan ikään kuin irralliseksi lisäykseksi tai välihuomautukseksi. Yleensä irralliset lisäykset erotetaan pilkun…