Tietokirjojen suomentaja törmää urallaan lähes 100-prosenttisella varmuudella alkuperäisen teoksen virheisiin. Siinäkin tapauksessa, että suomentaisi urallaan vain yhden teoksen. Täydellistä kirjaa ei nimittäin ole julkaistu. Aiemmassa Suom. huom. -nimisessä blogikirjoituksessa on sivuttu sitä, ettei suomentaja voi kovin syvällisesti puuttua kääntämänsä tekstin vikoihin. Toki pieniä virheitä korjailee jokainen suomentaja – eihän kukaan esimerkiksi siirrä tahattomia kirjoitusvirheitä suomennokseen…
Järjestysluvuista
Järjestysluku on nimensä mukaisesti luku, joka ilmaisee järjestystä. Jos järjestysluku kirjoitetaan numeroin, sen perässä on yleensä piste.Tämä on jo 10. kerta. (kymmenes) Huom. Päivämäärässä piste kirjoitetaan sekä päivän että kuukauden perään, sillä ne ovat molemmat järjestyslukuja.19.2. nimipäivää viettää Eija. Joskus järjestysluvut kirjoitetaan myös roomalaisin numeroin.Yrjö III (kolmas) oli Ison-Britannian ja Irlannin kuningas. Jos järjestysluku on…
Se on vaikeaa – nimittäin viittaaminen
Sanoilla voi kätevästi viitata toisiin sanoihin. Voi esimerkiksi kirjoittaa koirasta ja sitten kertoa sen (tai hänen) edesottamuksista. Tai voi vähentää nimien toistamista käyttämällä pronomineja hän tai tämä, kunhan vain käyttää niitä oikein (ks. Tämä vaatii tarkkuutta). Hän ja he-pronomineilla viittaamisen mahdollisia ongelmia on käsitelty aiemmassa kirjoituksessa Hämmentävä hän, jossa todetaan, että pronominilla viitataan jo kerrottuun…
Peruslukujen taivutuspäätteet
Aiemmissa kirjoituksissa (Peruslukujen taivutus I ja II) on käsitelty sitä, milloin peruslukujen perään tulee taivutuspääte, kun luku esitetään tekstissä numeroin. Tässä on tietoa vielä lyhyesti siitä, miten taivutuspääte tarvittaessa lisätään. Numeron perään tulee kaksoispiste, jonka perään taas lisätään taivutuspääte. • Taivutusmuoto muodostuu yleensä luvun viimeisestä taipuvasta osasta. kolmenkymmenenyhden = 31:n kolmestatuhannesta viidestäsadastaseitsemästäkymmenestäkolmesta =…
Eikö omistusliitettä tarvita?
Omistusliite kuuluu huoliteltuun yleiskieleen mutta sen jääminen matkasta on aika tavallista puhekielessä. Tosin puhekielessä lyhenevät sanat muutenkin eli ”minun autoni” muuttuu muotoon ”mun auto”. Puhekielen lisäksi omistusliitteet voivat pudota pois myös mainosten kielestä, joissa usein sekoitetaan yleiskieltä ja puhekieltä tyyliin ”minun auto” tai ”Minun Sonera”. Kotimaisten kielten keskus kyseli vastikään ihmisten käsityksiä kieleen liittyvistä suosituksista,…