Ihmiset muovaavat kieltä omiin tarpeisiinsa sopivaksi, ja kielellä onkin eri muotoja, kuten puhekieli ja kirjoitettu kieli. Kirjoitetun kielen normina pidetään selkeää yleiskieltä, mutta sen lisäksi on paljon muita kirjoitetun kielen muotoja – somepäivityksiä, kolumneja ja ammattialojen erikoistekstejä. Kielen eri muotojen lisäksi puhutaan erilaisista tyyleistä, kuten asiatyylistä ja kaunokirjallisesta tyylistä. Asiatyyli ja kaunokirjallisuus ovat kumpikin kirjoitettua…
Voiko kaikkea käskeä?
Suomen kielessä käskymuoto toimii luontevimmin sellaisten verbien kanssa, jotka ilmaisevat tahdonalaista ja tarkoituksellista toimintaa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat vaikkapa Syö! Istu! ja Avaa ovi! Esimerkit ovat tekoja, joita voi käskeä tekemään. Kaikki verbit eivät kuitenkaan taivu yhtä luontevasti käskymuotoon. Monet verbit kuvaavat tilanteita, joita ei voi kontrolloida. Siksi ne kuulostavat oudolta käskymuodossa. Esimerkiksi verbit pudota, unohtaa,…
Äänikirjan ulottuvuudet
Äänikirja tarjoaa mahdollisuuden kuunnella kirjaa lenkillä tai kotitöitä tehdessä tai vaikka silloin, kun käsissä ei riitä voimaa pidellä fyysistä kirjaa. Monet kirjat julkaistaan nykyään sekä perinteisinä kirjoina että äänikirjoina, mutta formaateissa on eroa – äänikirjassa on jotain enemmän ja jotain vähemmän kuin perinteisessä kirjassa. Äänikirjan lukija tuo kirjaan oman kerroksensa, ja hyvä lukija elävöittää tarinaa,…
Paikannimien alkukirjaimesta
Etelä-Ruotsi, ruuhka-Suomi, Lähi-itä, Villi länsi, länsimaat… Tuntuuko paikannimien oikeinkirjoitus kinkkiseltä? Nyrkkisääntö on se, että paikannimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Paikannimi voi olla vaikkapa valtio, kuten Suomi, tai kadunnimi, kuten Hallituskatu. Jos paikannimessä on useampi sana, vain ensimmäinen kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, ellei jälkimmäinen sana ole itsessään erisnimi, esimerkiksi Iso Roobertinkatu. Miksi sitten ruuhka-Suomi alkaa pienellä alkukirjaimella ja…
Paikka ja sen laji
Paikannimissä on omat oikeinkirjoituskiemuransa, kuten vaikkapa taivutuspäätteen valinta. Lisäksi päänvaivaa voi aiheuttaa se, onko paikannimelle vakiintunut suomen kieleen niin kutsuttu sovinnaisnimi vai käytetäänkö nimeä vieraskielisessä muodossa. Sovinnaisnimiä ovat esimerkiksi Tukholma, Tallinna ja Lontoo, joiden kirjoitusasu on kotoistettu. Uusia sovinnaisnimiä suomeen ei enää muodosteta, vaan paikannimissä suositaan lähdekielen mukaista muotoa. Aina paikannimestä ei näe suoraan, millaisesta…