Tiesitkö, että sana joulu on skandinaavista alkuperää? (Joulun etymologiaa) Entä onko sana himmeli tuttu? Sehän on joulukoriste, joka on yleensä tehty oljista ja roikkuu katosta. Sanana himmeli tulee ruotsin sanasta himmel eli taivas. Myös tonttu on ruotsalainen lainasana. Aivan kaikki jouluun liittyvät sanat eivät kuitenkaan ole peräisin ruotsin kielestä. Esimerkiksi kulkunen on luultavasti deskriptiivinen onomatopoeettinen…
Avainsana: lainasana
Suomen kieli elää – ja hyvä niin
Yksi toistuva aihe Sanastelua-blogissa on ollut englannin vaikutus suomen kieleen. Usein kääntäjänä ja oikolukijana toisesta kielestä suomeen siirtyneet rakenteet tai sanat ärsyttävät tai ainakin kummastuttavat. Kysymys ei kuitenkaan ole varsinaisesta muutosvastaisuudesta vaan siitä, että aina englannista suoraan napattu muoto tai sana ei toimi sellaisenaan suomeksi, sillä merkitys on epäselvä – ainakaan ennen kuin se vakiintuu….
The Maxalaatikko
Kukkahattutädiltä meinasivat jäädä maksalaatikot taannoin ostamatta. Perinteinen maksalaatikkopakkaus oli saanut uutta ilmettä: oli Yhdistyneen kuningaskunnan lippua, Big Benin kuvaa ja nimenä ”The maxalaatikko”. Uusi ilme liittyi mitä ilmeisimmin laatikon kannessa mainostettuun kansainväliseen maksalaatikkopäivään. Eineshyllyllä epäröivälle kukkahattutädille jäi epäselväksi, miten nimenomaan Lontoo liittyi kansainvälisyyteen. Ja se uusi nimi – miksi se oli sekakieltä? Asiaan perehtyminen paljasti,…
Tuplanako?
Suomea kirjoitetaan yleensä hyvin samalla tavalla kuin lausutaankin. Joitakin poikkeuksia kuitenkin on. Esimerkiksi joissakin yhdellä konsonantilla kirjoitettavissa sanoissa kuuluu kaksoiskonsonantti. Esimerkiksi sanassa temperamentti on vain yksi p, mutta puheessa niitä kuuluu kaksi. Monissa muissakin, erityisesti vierasperäisissä sanoissa on tällaisia eroja ääntämyksen ja kirjoitusmuodon välillä, mikä voi aiheuttaa hämmennystä. Kaksoiskonsonantit ja -vokaalit voivat olla hankalia muutenkin….
Lainasanat pähkinänkuoressa
Lainasanat jaetaan suomessa yleislainoihin, erikoislainoihin ja sitaattilainoihin sen mukaan, miten hyvin ne ovat kotoutuneet suomen kieleen. Yleis- ja erikoislainojen ero ei ole jyrkkä, mutta yleislainoiksi käsitetään sanat, jotka ovat mukautuneet suomen kielen äännerakenteeseen ja joissa ei esiinny vieraita äänteitä, kuten b, g tai f. Yleislainoja ovat esimerkiksi sellaiset sanat kuin kahvi ja moottori. Erikoislainat eroavat…