Kultainen noutaja vai kultainennoutaja? Ranskan buldoggi vai ranskanbuldoggi? Hollannin peltopyykoira vai hollanninpeltopyykoira? Kyllä se niin on, että suosituksen mukaan koirarotujen nimet kirjoitetaan yhteen ja pienellä alkukirjaimella, vaikka nimessä olisi paikannimikin. Vaikka sääntö on melko vakiintunut, yhteenkirjoituksessa näyttää olevan jonkin verran poikkeuksia. Meillä kotona on useimmiten kultainen kultainennoutaja, ja vaikka ranskanbuldoggi on alun perin Ranskasta, se…
Tekijä: Hanna
Ruokasanaston kiemuroita
Ruokasanastoon on lainattu paljon sanoja eri kielistä, kuten englannista, italiasta ja ranskasta. Usein sana on lainattu sellaisenaan eli ns. sitaattilainana, ja toisaalta joskus se on muokkaantunut hieman suomalaisen suuhun sopivammaksi kuin alkuperäiskielen sana. Joskus alkukielen ääntämys ei välttämättä ole kielen käyttäjän tiedossa. Esimerkiksi sanaa bruschetta kuulee usein äännettävän virheellisesti suhuäänteellä. Italiaksi se äännetään /brusketta/, joten…
Eipäs isotella
Nähdään Pääsiäisen jälkeen. Ensimmäinen Englannin tunti pidetään Torstaina 8. Huhtikuuta Englannin kielen vaikutus ei näy ainoastaan suomen kielen sanastossa, vaan englanti vaikuttaa myös oikeinkirjoitukseen. Englannissa käytetään mahtipontisempia ilmauksia kuin suomen kielessä, mutta sen lisäksi myös isojen alkukirjainten käyttö on yleisempää kuin suomessa. Englanniksi termit kirjoitetaan usein isolla alkukirjaimella ja samoin viikonpäivät, kuukaudet, kielet, kansalaisuudet, juhlat…
Verbiä ikävä
Englanninkielisissä teksteissä käytetään usein vajaita virkkeitä, erityisesti jos kyse ei ole asiatekstistä ja tarkoitus on maalata mielikuvaa jostakin viemättä tarinaa eteenpäin. Samanlaista tyyliä käytetään myös markkinointiteksteissä. Usein tällaisissa rakenteissa ei ole lainkaan verbiä, tai virke on muuten kieliopillisesti vajaa. Vastaavaa tyyliä näkee jonkin verran myös suomenkielisissä teksteissä, ja vaikka joskus se voi olla toimivakin tyylikeino,…
Fokus oikeaan paikkaan
Fokuspartikkeleilla korostetaan jotain osaa sanomasta. Ne voivat olla inklusiivisia, kuten myös, -kin, jopa, tai ekslusiivisia, kuten vain, ainoastaan, enää. Minä ostin myös maitoa. (Ostin maitoa jonkin muun lisäksi.) Minä ostin vain maitoa. (En ostanut muuta kuin maitoa.) Näillä partikkeleilla saa kätevästi tarkennettua, mitä osaa sanomasta haluaa nostaa esiin. On kuitenkin oltava tarkkana, että korostaa oikeaa…