Jokainen on tainnut koulussa oppia lyhenteiden käyttämisen perussäännön: kirjoita ensimmäisellä käyttökerralla lyhenteen merkitys auki, jotta lyhenne tulee tutuksi lukijoille. Tosin aivan tutuimpia ja yleisesti tunnettuja lyhenteitä ei tarvitse tekstissä selittää eli sellaisia kuin ”jne.” tai ”tms.”. Yleisesti tunnetuiksi lyhenteiksi mielletään usein myös tutut instituutiot, kuten Kela, EU ja YK. Mikään ei kuitenkaan estä kirjoittajaa avaamasta…
Hupsista! Kirjoitatko sinäkin nämä väärin? VI
Sanastelua-blogissa on aina silloin tällöin listattu tyypillisiä kirjoitusvirheitä. Nyt Hupsista! Kirjoitatko sinäkin nämä väärin? -sarja saa jälleen jatkoa. sanoppaUsein tyypilliset kirjoitusvirheet johtuvat siitä, että sanat lausutaan hieman eri tavalla kuin ne kirjoitetaan. Liitepartikkeli -pa kahdentuu useissa murteissa, joten siksi kahdentuminen lipsahtaa usein myös kirjoitettuun muotoon. Oikea muoto on kuitenkin sanopa. Samanlaista kahdentumista tapahtuu myös muiden…
Tytöttelyä
Voiko sanavalinta pilata puhujan tai kirjoittajan hyvät aikeet? Onko esimerkiksi tytöttely aina väärin? Ajatellaanpa tilannetta, jossa henkilö Y käyttää kahdesta muusta henkilöstä ilmaisua ”nuo tytöt”. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että henkilö Y on vanhainkodissa viikoittaisella vierailulla oleva mieslääkäri, joka viittaa hoitajiin ”noina tyttöinä” puhuessaan vanhainkodin asukkaan kanssa. Tai sellainen, että henkilö Y on vanhainkodin…
Täydellinen tekoälykö?
Tekoälyn rynnimisestä käännösmaailmaan on puhuttu paljon, eikä tämä ole ensimmäinen kerta Sanastelua-blogissakaan. Tulevan suomalaisen kirjallisuuden päivän innoittamana haluan jälleen kirjoittaa ihmiskääntäjien tarpeesta. Monien mielestä konekäännökset ovat jo niin hyviä, ettei kääntäjiä tarvita enää lainkaan. Kääntäjä Mili Viita sanoitti tilanteen hyvin tämän päivän Helsingin Sanomissa, kun hän totesi ihmisten turtuneen huonoon kieleen. Näemme niin paljon huolittelematonta…
Mainiot mainostekstit
Yksi ja sama teksti voi herättää ihmisissä erilaisia reaktioita ja ajatuksia: se voi ihastuttaa ja vihastuttaa. Jokin tietty sanavalinta aiheuttaa yhdessä inhoreaktion ja herättää toisessa innostusta, tai kenties sana on yhdelle latautunut ja toiselle ei. Välimerkkivirheet voivat saada pilkunviilaajan raivon partaalle, kun taas osa lukijoista ei kiinnitä moisiin pikkuseikkoihin lainkaan huomiota. Harvoin tekstillä kykenee miellyttämään…