Yksi ja sama teksti voi herättää ihmisissä erilaisia reaktioita ja ajatuksia: se voi ihastuttaa ja vihastuttaa. Jokin tietty sanavalinta aiheuttaa yhdessä inhoreaktion ja herättää toisessa innostusta, tai kenties sana on yhdelle latautunut ja toiselle ei. Välimerkkivirheet voivat saada pilkunviilaajan raivon partaalle, kun taas osa lukijoista ei kiinnitä moisiin pikkuseikkoihin lainkaan huomiota. Harvoin tekstillä kykenee miellyttämään…
Työelämän sanoittamista
Mediassa on viime aikoina nostettu esiin ilmiö nimeltään joustopesu. Itselleni tämä englannin kielen flex washingista suomennettu sana ja itse ilmiökin oli täysin uusi. Se siis tarkoittaa sitä, että työnantaja lupaa työnhakijalle enemmän joustoa kuin todellisuudessa pystyy tarjoamaan. Termi on muunnos sanasta green washing eli viherpesu, joka tarkoittaa näennäistä ympäristöystävällistä toimintaa. On luonnollista, että maailman muuttuessa…
Turhia sanoja
Asiatyylisessä kirjoittamisessa pidetään ihanteena tiivistä ilmaisua, josta on karsittu turhat koukerot ja liika toisteisuus pois. Jos asian voi ilmaista yhdellä virkkeellä, ei ole syytä kierrellä ja kaarrella asian laitamilla kokonaisen tekstikappaleen verran. Samalla tavalla sanatasollakin pyritään karsimaan turhia sanoja ja tiivistämään ilmaisua, jotta lukija saa eteensä mahdollisimman ytimekkään viestin. Varsinkin kääntäessä tai vieraskielistä tekstiä toiselle…
Tunnetko itsesi?
Kesän aikana on ollut aikaa lueskella ja ärsyyntyä turhista asioista. Kiinnitin huomiota rakenteeseen ”tuntea itsensä”. Useassa käännösromaanissa rakenne toistui tämän tästä. Hän tunsi itsensä yhtäkkiä todella väsyneeksi.Maija tunsi itsensä iloiseksi.Kalle tunsi itsensä ainoastaan pettyneeksi. Eiväthän yllä olevat virkkeet varsinaisesti väärin ole, mutta mielestäni olisi usein selvempää jättää itsensä tuntemiset sikseen. Hän oli yhtäkkiä todella väsynyt.Maija…
Panna pannassa
Kielikellon kiinnostavassa Minna Salosen kirjoittamassa artikkelissa käsitellään panna-verbin murteellisia käyttötapoja, joista osa kuulostaa tutuilta ja osa uusilta ja yllättäviltä. Esimerkiksi panna tehden -rakenne kuulostaa ymmärrettävältä, vaikka se ei omaan suuhun sopisikaan, kun taas ilmaus ukko panee ei välttämättä tuo ensimmäisenä mieleen ukkosen jyrinää. Artikkelissa tuodaan esille myös panna-verbin naimista tarkoittava merkitys, joka on murteissakin johtanut…