Kielikuvat ovat vertauskuvauksellisia ilmauksia. Parhaimmillaan niillä voi kuvata jotakin asiaa vivahteikkaasti ja antaa lukijalle elävän mielikuvan tapahtuneesta. Toisaalta kielikuvat kuluvat nopeasti, ja niiden liiallinen käyttö voi ärsyttää. Niitä ei kannata käyttää esimerkiksi teksteissä, joissa annetaan ohjeita lukijalle, mutta esimerkiksi kaunokirjallisessa tekstissä tuoreet ja omaperäiset kielikuvat elävöittävät kerrontaa. Urheilussa metaforia käytetään paljon, ja niiden käyttö voi…
Tekijä: Hanna
Sanat sekaisin
”Koitetaanpa nähdä huomenna.” ”Anna pyykin liuota puoli tuntia.” Vieraalla kielellä samannäköiset sanat voivat mennä helposti sekaisin, mutta saattaa niin käydä suomen kieltäkin käyttäessä. Varmasti melkein jokainen on joskus käyttänyt sanaa ”koittaa” sanan ”koettaa” sijaan. ”Koittaa” on sarastaa tai valjeta ja ”koettaa” kokeilla tai yrittää. Uusi päivä siis koittaa, mutta koetetaan nähdä huomenna. Myös sanat ”ilmaus”…
Oikeinkirjoituksen etuja
Mistä päin lähtee lenkki, jossa voi ajaa läski pyörällä? Täysin asiallinen kysymys eräässä someryhmässä menetti hieman fokuksensa, koska huomio keskittyi hupaisaan kirjoitusvirheeseen. Virheitä sattuu kaikille. Nettikirjoittelussa pienet virheet ovat hyvin tavallisia, eivätkä ne yleensä aiheuta väärinymmärryksiä. Virallisessa viestinnässä kielenhuolto on kuitenkin tärkeää. Huolitellulla kielellä varmistetaan, että viesti menee perille. Huoliteltu teksti parantaa myös uskottavuutta. Oikeastaan…
Puolipiste ;
Puolipisteen käyttö on lisääntynyt, koska englannin kielessä sitä käytetään enemmän kuin suomessa. Usein puolipiste näyttää livahtaneen kuitenkin vääriin paikkoihin, kuten luettelokohtien perään, ikään kuin kaksoispisteen tilalle tai sellaisten virkkeiden väliin, jotka eivät liity läheisesti toisiinsa. Perinteisesti puolipistettä käytetään suomen kielessä melko säästeliäästi, ja usein kannattaakin harkita, voisiko virkkeiden väliin jättää vain pisteen tai pilkun. Erityisesti…
Joulun etymologiaa
Aloin tässä joulua odotellessa pohdiskella, että mistä sana joulu olikaan peräisin. Jotenkin muistelin, että ruotsin ”jul” olisi samaa alkuperää, ja niin näyttää olevan. Tosin alkuperä ei vaikuta olevan aivan yksiselitteinen, vaan selityksiä on monia. Yhden käsityksen mukaan sana on lainattu muinaisskandinaavisesta kielestä ja on alun perin tarkoittanut talvipäivänseisauksen aikaan juhlittua pakanallista juhlaa. Oli miten oli…