Toukokuun 9. päivä vietetään Eurooppa-päivää. Euroopan unioni ja sen lyhenne EU ovat varmasti tuttuja kaikille kielenkäyttäjille, mutta siitä huolimatta unioni-sana livahtaa suomenkielisiin teksteihin joskus isolla kirjaimella ”Unioni”. Taustalla voi vaikuttaa unionin englanninkielinen nimi ”European Union”, joka kirjoitetaan isoin alkukirjaimin. Euroopan unionin lyhennettä taivutettaessa taivutuspääte liitetään siihen kaksoispisteen avulla: Suomesta tuli EU:n jäsenmaa vuonna 1995. Suomi…
Mikä ihmeen se?
Pronominilla, kuten hän tai se, voi viitata aiemmin mainittuun lauseenjäseneen tai koko lauseeseen, ja siten voi välttää turhaa toistoa. Aiheesta on lisää aiemmassa kirjoituksessa Hämmentävä hän. Pronominin käyttö voi aiheuttaa sekaannusta, vaikka viitattaisiinkin taaksepäin. Pronominilla ei voi viitata esimerkiksi yhdyssanan osaan. Ajanpuute on yleinen ongelma. Moni haluaisi, että sitä olisi enemmän.(Jälkimmäisessä virkkeessä halutaan viitata sanaan…
Entistä ehompi
Komparatiivia eli adjektiivin vertailumuotoa tulisi hyvässä asiatyylissä käyttää niin, että kerrotaan myös sen vertailukohde. Usein vertailussa käytetään kuin-sanaa, mutta myös entinen-sanalla voidaan viitata ylipäätään aiempaan tai menneeseen. Esimerkiksi seuraavasti: Jotkin ajanjaksot ovat merkityksellisempiä tutkimukselle kuin toiset.He ovat kiivaampia kuin muut mutta samalla myös ystävällisempiä.Kisaviikonlopusta tulee entistä jännittävämpi. Komparatiivia käytetään kuitenkin myös edellä kerrotun ohjeen vastaisesti…
Pääsiäissanojen etymologiaa
Kävin hiljattain Kansallismuseossa kiertämässä Toista maata -näyttelyn. Vähättelemättä näyttelyn muita osia, sanojen etymologiasta eli alkuperästä kertova seinämä jäi erityisesti mieleen. Seinämällä oli suomenkielisiä sanoja ja edessä nappi, josta painamalla näkyi aina yhden sanan alkuperä. Emme malttaneet jatkaa matkaa, ennen kuin olimme käyneet läpi jokaisen sanan alkuperän. Tästä inspiroituneena selvitin muutaman pääsiäiseen liittyvän sanan alkuperän. pääsiäinen…
Lainasanat pähkinänkuoressa
Lainasanat jaetaan suomessa yleislainoihin, erikoislainoihin ja sitaattilainoihin sen mukaan, miten hyvin ne ovat kotoutuneet suomen kieleen. Yleis- ja erikoislainojen ero ei ole jyrkkä, mutta yleislainoiksi käsitetään sanat, jotka ovat mukautuneet suomen kielen äännerakenteeseen ja joissa ei esiinny vieraita äänteitä, kuten b, g tai f. Yleislainoja ovat esimerkiksi sellaiset sanat kuin kahvi ja moottori. Erikoislainat eroavat…