Kesän aikana on ollut aikaa lueskella ja ärsyyntyä turhista asioista. Kiinnitin huomiota rakenteeseen ”tuntea itsensä”. Useassa käännösromaanissa rakenne toistui tämän tästä. Hän tunsi itsensä yhtäkkiä todella väsyneeksi.Maija tunsi itsensä iloiseksi.Kalle tunsi itsensä ainoastaan pettyneeksi. Eiväthän yllä olevat virkkeet varsinaisesti väärin ole, mutta mielestäni olisi usein selvempää jättää itsensä tuntemiset sikseen. Hän oli yhtäkkiä todella väsynyt.Maija…
Panna pannassa
Kielikellon kiinnostavassa Minna Salosen kirjoittamassa artikkelissa käsitellään panna-verbin murteellisia käyttötapoja, joista osa kuulostaa tutuilta ja osa uusilta ja yllättäviltä. Esimerkiksi panna tehden -rakenne kuulostaa ymmärrettävältä, vaikka se ei omaan suuhun sopisikaan, kun taas ilmaus ukko panee ei välttämättä tuo ensimmäisenä mieleen ukkosen jyrinää. Artikkelissa tuodaan esille myös panna-verbin naimista tarkoittava merkitys, joka on murteissakin johtanut…
Mielenkiintoiset murteet
Tiedätkö, mitä on eekoileminen? Onko huhakka tuttu sana? Entä mitä tarkoittaa keeki? Eekoileminen voi tarkoittaa esimerkiksi vastustelemista: Väistäv väistäv vaan, älä yhtään eekoile. Huhakka tarkoittaa kiirettä, touhua tai puuhaa: Siell ̮oli huhakkoo niihem pitoev valamistuksen kansak. Keeki taas on amerikansuomesta omaksuttu sana, joka tarkoittaa kakkua. Äiti ennen ruukasi hällän uunissa paistaa keekiä. Murteet ovat mielenkiintoisia…
Millainen on hyvä otsikko?
Aiemmassa Otsikot järjestykseen -kirjoituksessa käsiteltiin otsikoiden hierarkiaa ja loogisuutta. Varsinkin asiapitoisessa tekstissä otsikoiden välisten suhteiden selkeys on tärkeää, kenties jopa tärkeämpää kuin otsikoiden sanamuodot. Silti otsikollakin on väliä. Hyvä otsikko kertoo tekstistä oleellisen ja ohjaa oikeat lukijat oikean tekstin luo. Toisaalta myös tekstilaji vaikuttaa siihen, millainen on hyvä otsikko. Salaperäinen ja vihjaileva otsikko voi toimia…
Selkokielestä ei ole kenellekään haittaa
Huomenna 28.5. on kansainvälinen selkokielen päivä. Päivän tarkoituksena on tehdä selkokieltä tunnetuksi, joten silloin puhutaan selkokielestä, selkokirjoista tai vaikkapa selkokielen tekijöistä. Selkokieli on yleiskieltä helpompaa kieltä. Siinä on helppoja sanoja ja rakenteita. Tarvittaessa vaikeat termit on selitetty. Selkokieli on tarkoitettu ihmisille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskieltä. Selkokielestä voi olla hyötyä, jos– lukijalla on kehitysvamma– lukijalla…