Englanninkieliset tekstit ovat usein kiemuraisempia kuin suomenkieliset, ja siksi liian sanatarkasti käännetyt tekstit voivat suomeksi tuntua kömpelöiltä ja turhan monisanaisilta. Varsinkin ohjeissa selkeys ja luettavuus ovat todella tärkeitä. Kääntäjän kannattaa karsia pois monimutkaiset rakenteet tai turhat verbit, joiden merkitys ei ole kyseisessä tapauksessa oleellinen. Silloin lähdekielen viesti välittyy tehokkaammin, ja teksti luultavasti kuulostaa luontevammalta suomeksi….
Lauseenvastikkeet
Lauseenvastike on rakenne, joka vastaa sivulausetta. Sen avulla ilmaistaan sivulauseen asia toisella tavalla ja kiteyttäen. Lauseenvastikkeella ilmaistuna monisanainen sivulause voi lyhentyä vain muutamaan tai jopa yhteen sanaan. Kiteyttäminen voi kuitenkin hämärtää merkitystä, minkä vuoksi lauseenvastikkeita on syytä käyttää oikein ja kohderyhmä mielessä pitäen. Seuraavassa on esimerkkejä pää- ja sivulauseista. Päälauseessa on tekijä ja verbi, joka…
Piditkö puheen vai piditkö puheesta?
Joskus sana vaatii toisen sanan olevan tietyssä muodossa. Kielitieteessä tällaista kahden sanan välistä suhdetta kutsutaan rektioksi. Moni ehkä muistaa alkaa-verbiin liittyvän rektiokeskustelun. Vanhastaan muoto alkaa tehdä oli hyväksytty yleiskielen muoto, mutta myös alkaa tekemään oli laajalti käytössä. Lopulta vuonna 2014 suomen kielen lautakunta päätti, että myös alkaa tekemään hyväksytään yleiskielen normin mukaiseksi muodoksi. Nyt siis…
Avaruudesta akvarelleihin
Moni suomentaja joutuu sukeltamaan uusien aihepiirien pariin kerta toisensa jälkeen, sillä harva pystyy erikoistumaan johonkin tiettyyn aiheeseen ja pysyttelemään vain siinä. Usein käy myös niin, että aihe vaikuttaa äkkiseltään helpolta, mutta osoittautuu vaikeaksi käännettäväksi, koska suomenkielistä sanastoa ei löydy kovin helposti. Ammattitaitoinen kääntäjä osaa todennäköisesti kieltäytyä tarjotusta käännöstyöstä, jos kokee sen itselleen liian vaikeaksi, tai…
Hän on söpö ja karvainen
”Hän on todella ahne.” ”Se on tuolla olohuoneessa.” Ensimmäisellä virkkeellä kuvailin eilen koiraani koirankouluttajalle. Jälkimmäisen sanoin esikoiselleni, kun hän etsi isäänsä. En tiedä, kertooko tämä jotain omista arvoistani. Sitä voisi ehkä kysyä mieheltäni. Puhekielessä kuitenkin ihmisiinkin viitataan usein pronominilla se tai ne, vaikka toki yleiskielessä ihminen on hän tai he lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia. Yleiskielessä…